Näin sairaslomalla poikkesin hakemaan seuraavia työvuoroja työpaikalta. Ihana, miten lapset ilahtuivat nähdessään minut. Taitaa olla ikävä toisilla. Ja suuri hämmästys näkyi kasvoiltani varmaan metrien päähän.. Jouluna vapaata, vaikka olin lupautunut töihin. Ei siis hoidokkeja. Tänä vuonna KOLME työpäivää!!! Ihanaa, että nämä ihanat, rakkaat lapset saavat nauttia joulun lämpimästä tunnelmasta rakkaiden ihmisten luona. 

 Itselleni kun tämä joulu on varmasti vaikein ikinä. Isän keväinen poismeno ja viimeaikaiset ikävät tapahtumat luovat synkeää mieltä. Ja sitten, EI EDES LUNTA!!!

 Ehkä ehtisin vielä tilaamaan pikana jostain postimyynnistä joulumieltä. Että jos joku tietää hyvän paikan, ni ahdotuksia otetaan vastaan!!

 En kyllä oikeasti tiedä, mistä sen iloisen joulumielen löytäisin. Pitää varmaan lähtä metsästä etsimään. Joululevytkin jäi töihin, ettei niistäkään sitä pääse nielemään. kotia en viitsi itseäni varten jouluun valmistaa..mitä nyt nuo valot ja pienet jouluiset asiat olen ehtinyt laittaa.
 
 Äidin hoteisiin täältä kai on lähdettävä yksinäisyyttä pakoon. Siellä on ihmisiä ja toivottavsti iloista mieltä. Ruokaa on niin, että pöydän jalat vääntyy. Ja siinä olisi minulle parast joululahja, kun saisin siskot hyvälle mielelle menemällä heidän luo. Kunpa nuo elukat voisin ottaa myös mukaan. Nehän on mun perhe!!!

 Mutta ikävistä iloisiin asioihin.. Huomenna olisi iltapäivällä taas ajotunti!! Jihuuuu!! Olen aivan innoissani!! Äkkiä tänne se kortti, KIITOS!!